Sääntelyn parantaminen

Mitä sääntelyn parantaminen tarkoittaa?

Yksinkertaisempi, kevyempi ja nopeampi EU:n sääntely on yksi Euroopan kilpailukyvyn keskeisistä mahdollistajista. Tämän vuoksi sekä lainsäädännön yksinkertaistaminen että sen täytäntöönpano ovat komission tärkeitä painopisteitä, joita tuetaan erityisillä rakenteilla ja mekanismeilla. Komissio pyrkii yksinkertaistamaan ja keventämään EU:n säädöksistä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa varmistaakseen, että ne ovat oikeasuhteisia, vakaita, johdonmukaisia ja teknologianeutraaleja. 

Tässä yhteydessä paremman sääntelyn agenda auttaa EU:ta laatimaan näyttöön perustuvia toimintapolitiikkoja ja säädöksiä, joilla tavoitteet saavutetaan mahdollisimman tehokkaasti mutta jotka on samalla räätälöity EU:n kansalaisten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan tarpeet huomioon ottaen. Paremman sääntelyn suuntaviivat ja välineistö sisältävät komission yksiköille tarkoitettua konkreettista ohjausta uusien aloitteiden ja ehdotusten valmistelua sekä voimassa olevan lainsäädännön käsittelyä ja arviointia varten.

Paremmalla sääntelyllä varmistetaan, että

• EU:n toimet perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan näyttöön ja että niiden tarkoituksena on saada aikaan vaikutuksia, jotka hyödyttävät EU:n yhteiskuntaa, taloutta ja ympäristöä ja auttavat komissiota saavuttamaan strategiset tavoitteensa
• sääntely-ympäristö on selkeä, vaikuttava, tehokas, johdonmukainen ja asianmukaisesti täytäntöönpantu, jotta liiketoimintaa Euroopassa voidaan yksinkertaistaa ja vauhdittaa 
• Euroopassa on vähemmän byrokratiaa ja raportointivaatimuksia, sillä näin edistetään investointeja ja kilpailukykyä 
• päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää niin kansalaisten kuin yritysten ja muiden sidosryhmien kannalta
• kansalaiset ja sidosryhmät voivat antaa panoksensa poliittiseen ja lainsäädäntöprosessiin sidosryhmien kuulemisten, julkisten verkkokuulemisten, täytäntöönpanovuoropuhelujen, tilannearvioiden ja komission kannanottopyyntöihin ja toimiin annettavan palautteen kautta
• EU:n aloitteet tuottavat tuloksia odotetulla tavalla ja ovat edelleen tarkoituksenmukaisia ja että niissä on otettu huomioon tulevat haasteet, muun muassa hyödyntämällä strategista ennakointia koskevaa komission työtä
• toissijaisuusperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta noudatetaan
• EU:n arvoja ja tuloksellisia sääntelymalleja edistetään maailmanlaajuisesti tukemalla sääntelyn parantamista koskevia hyviä käytäntöjä kansainvälisessä päätöksenteossa, esimerkiksi maailmanlaajuisten standardien luomisen yhteydessä. 

Mitkä ovat sääntelyn parantamisen keskeiset välineet?

Arvioinnit, toimivuustarkastukset ja vaikutustenarvioinnit

Euroopan komissio vastaa uuden lainsäädännön ja toimintapolitiikkojen suunnittelusta, valmistelusta ja ehdottamisesta EU:ssa. Työtä ohjaa komission vuotuinen työohjelma. Valmisteluprosessissa komissio noudattaa tiettyjä sääntöjä ja suuntaviivoja. 

Arviointi ensin -periaatteen mukaisesti tehdään ennen voimassa olevan toimintapolitiikan tai lainsäädännön tarkistamista arviointi, jotta ongelma voidaan määritellä näytön pohjalta.

Komission arvioinneissa ja toimivuustarkastuksissa analysoidaan voimassa olevien toimintapolitiikkojen, ohjelmien ja lainsäädännön tuloksellisuutta. Näytön perusteella arvioidaan, onko kyseinen toimintapolitiikka tai lainsäädäntö vaikuttavaa, merkityksellistä ja johdonmukaista ja tuottaako se EU:n tason lisäarvoa. Näiden arviointien pohjalta valmistellaan uudelleentarkasteluja tai uusia aloitteita. 

Vaikutustenarvioinneissa tarkastellaan EU:n toimien tarvetta, analysoidaan käytettävissä olevien ratkaisujen mahdollisia vaikutuksia ja ohjataan komission valintoja ja ehdotuksen valmistelua. Analyysi tehdään valmisteluvaiheessa, ennen kuin komissio viimeistelee uutta tai tarkistettavaa säädöstä koskevan ehdotuksensa.  

Lisäksi strateginen ennakointi on alasta riippumatta tärkeä tekijä, kun tavoitteena on luoda tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa toimintapolitiikkaa. Strategisen ennakoinnin puitteissa tarkastellaan erilaisia tulevaisuudennäkymiä ja niihin liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Viime kädessä päättäjät osaavat sen avulla toimia nykyhetkessä niin, että tulevaisuus muovautuu haluttuun suuntaan.

Yksinkertaistaminen sääntelyn parantamisen ytimessä

Komission tavoitteena on sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan REFIT-ohjelman pohjalta yksinkertaistaa EU-lainsäädäntöä ja vähentää sääntelystä aiheutuvia tarpeettomia kustannuksia sääntelyn tavoitteista tinkimättä. EU:n säännöstölle tehtävien stressitestien ja toimivuustarkastusten perusteella komissio esittää ehdotuksia, joilla sääntelyä yksinkertaistetaan ja siitä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa kevennetään. Tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa yleisellä tasolla vähintään 25 prosenttia ja pk-yritysten osalta vähintään 35 prosenttia. ”Yksi sisään, yksi ulos” -periaatteen mukaisesti varmistetaan, että kaikki komission aloitteista aiheutuvat rasitteet otetaan huomioon ja että uusista aloitteista aiheutuvaa hallinnollista taakkaa kompensoidaan poistamalla samanarvoisia rasitteita samalla politiikanalalla.

Kilpailukyky on keskeinen painopiste, ja uuden pk-yritys- ja kilpailukykytarkastuksen avulla nämä kaksi ulottuvuutta voidaan ottaa vaikutustenarvioinneissa huomioon entistä paremmin. Komissio esittää vuosittain katsauksen yksinkertaistamiseen ja sääntelytaakan keventämiseen tähtäävistä toimistaan osoittaakseen, miten näiden tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty.

Laadunvalvonta

Sääntelyntarkastelulautakunta on komission virkamiehistä ja ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva riippumaton elin, jonka tehtävänä on tarkastella vaikutustenarviointeja ja valikoituja arviointeja. Lautakunta julkaisee vuosittain kertomuksen toiminnastaan.

Toissijaisuusperiaate ja suhteellisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatteen mukaan komissio pyrkii toimimaan vain silloin, kun se on tarpeen ja kun sen toiminta tuottaa selkeästi enemmän hyötyä kuin kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla toteutettavat toimenpiteet. Toissijaisuusperiaatteen arviointitaulukko julkaistaan jokaisen sellaisen poliittisesti arkaluonteisen tai tärkeän ehdotuksen mukana, josta on tehty vaikutustenarviointi. 

Oikeasuhteisuusperiaatteen mukaisessa tarkastelussa keskitytään ehdotetun lainsäädännön taloudellisiin ja hallinnollisiin vaikutuksiin. Tarkoituksena on varmistaa, etteivät sääntelytoimet ylitä sitä, mikä on tarpeen lainsäädännöllisten ja toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikkien tällaisten vaikutusten on oltava mahdollisimman vähäisiä ja oikeassa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin nähden. Tämä tarkoittaa, että kaikki toimintapolitiikat toteutetaan mahdollisimman yksinkertaisella ja edullisimmalla tavalla tarpeetonta byrokratiaa välttäen.

Sidosryhmien osallistuminen

Sidosryhmien kuuleminen on paremman sääntelyn agendassa keskeisellä sijalla. Komissio tarjoaa kansalaisille ja sidosryhmille mahdollisuuden antaa palautetta verkossa toimintapolitiikkojen koko elinkaaren ajan kerätäkseen näyttöä päätöksenteon tueksi ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi.

Kerro mielipiteesi: Julkiset kuulemiset ja kansalaispalaute -portaali 

Miten portaali toimii?

• Sidosryhmät voivat jakaa näkemyksiään ehdotuksista, jotka koskevat uusia EU:n toimintapolitiikkoja ja säädöksiä tai voimassa olevaa sääntelyä (arvioinnit ja toimivuustarkastukset)
• Se on monikielinen, keskitetty, avoin ja erittäin helppokäyttöinen
• Saatu palaute otetaan huomioon päätöksentekoprosessissa.

Komission tapa osallistaa sidosryhmiä on todettu erinomaiseksi: vuosina 2018 ja 2021 OECD piti EU:ta tässä suhteessa parhaana jäsentensä joukossa. 

Kannanottopyyntö ja julkinen kuuleminen

Sidosryhmiltä ja yleisöltä saadut näkemykset, käytännön kokemukset ja tiedot auttavat tuottamaan laadukkaampia politiikka-aloitteita ja arviointeja:

• palaute kannanottopyynnön yhteydessä julkaistavista asiakirjoista (vaikutustenarviointeja, arviointeja ja toimivuustarkastuksia varten), avoinna 4 viikkoa
• julkinen kuuleminen (säädösten osalta), avoinna 12 viikkoa.

Molemmat ovat periaatteessa saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Eurooppalaiset voivat osallistua millä tahansa EU:n 24 virallisella kielellä ja saada epävirallisen konekäännöksen kaikista palautekommenteista ja kannanotoista omalla kielellään.

Palaute

Kansalaiset voivat myös antaa komissiolle palautetta säädösehdotuksista tai ehdotuksista delegoiduiksi ja täytäntöönpanosäädöksiksi. Komissio analysoi saamansa palautteen ja laatii siitä yhteenvedon. Näin kansalaiset voivat nähdä, miten heidän näkemyksensä otetaan huomioon aloitteiden valmistelussa. Säädösluonnoksia koskeva palautetta toimitetaan myös lainsäätäjille (Euroopan parlamentille ja neuvostolle). 

Täytäntöönpanovuoropuhelut ja tilannearviot

Jokainen Euroopan komission jäsen järjestää vuosittain vähintään kaksi täytäntöönpanovuoropuhelua sidosryhmien kanssa, jotta EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa voidaan ottaa paremmin huomioon käytännön näkökohdat. Vuoropuhelut tarjoavat foorumin sidosryhmien väliselle avoimelle ja läpinäkyvälle keskustelulle. Vuoropuhelujen avulla komissio pyrkii yhdessä sidosryhmien kanssa kartoittamaan toimivan täytäntöönpanon esteitä. 

Tilannearvioiden kautta komissio pyrkii tavoittamaan myös liikemaailman toimijoita oppiakseen ymmärtämään paremmin näiden käytännön kokemuksia ja EU:n lainsäädännön vaikutuksia yritysten toimintaan. Teknisellä tasolla käytävä yhteydenpito auttaa puolestaan tunnistamaan käytännön ongelmia ja esteitä ja etsimään niihin ratkaisuja tai välittämään tietoa myönteisistä kokemuksista sekä siitä, miten ne liittyvät EU:n sääntöihin ja niiden täytäntöönpanoon tai saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä. 

Tilannearvioiden tulokset otetaan huomioon voimassa olevan lainsäädännön stressitestauksessa (sekä arvioinneissa ja toimivuustarkastuksissa) ja tulevien yksinkertaistamisehdotusten suunnittelussa.

Kumppanuudet ja yhteistyö

EU-toimielimet yhteistyössä

EU-lainsäädännön parantaminen on kaikkien EU-toimielinten ja jäsenmaiden yhteinen tavoite ja kaikkien niiden vastuulla oleva tehtävä. Paras keino kehittää EU:n sääntelytyötä on tiivistää yhteistyötä Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä niin, että voidaan saavuttaa entistä toimivampia tuloksia.

Komissio voi määrittää vaikutukset, kustannukset ja säästöt ainoastaan omien lainsäädäntöehdotustensa osalta. Muutoksilla, joita komission ehdotuksiin tehdään Euroopan parlamentissa ja neuvostossa käytävien neuvottelujen aikana, voi kuitenkin olla huomattavia vaikutuksia kansalaisiin, liikeyrityksiin ja hallintoelimiin. 

Komissio aikookin käynnistää uudelleen poliittisen vuoropuhelun Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa, jotta lainsäädäntöprosessin osapuolet voivat yhdessä keskustella siitä, miten ne kaikki voivat arvioida tekemiensä muutosten vaikutuksia yhteisellä tavalla ja täyttää paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaiset sitoumuksensa.

Täytäntöönpano jäsenmaissa

EU perustuu yhteisesti sovittuihin sääntöihin. Jotta kansalaisille ja yrityksille kaikkialla EU:ssa voitaisiin tarjota turvallinen oikeudellinen ympäristö, jäsenmaiden on pantava nämä säännöt täytäntöön kaikilta osin ja oikea-aikaisesti. Niiden on varmistettava, että sääntöjä sovelletaan ja että niiden noudattamista valvotaan asianmukaisesti, jotta niistä saadaan haluttu hyöty. Puutteellinen täytäntöönpano aiheuttaa kustannuksia ja oikeudellista epävarmuutta sekä kansalaisille että yrityksille.

Kansainvälinen yhteistyö

Kansainvälinen sääntely-yhteistyö on keskeinen osa EU:n sääntelypolitiikkaa. Komission paremman sääntelyn politiikka on kehittynyt vuosien mittaan, ja siihen on haettu innoitusta myös kansainvälisestä kehityksestä, kuten OECD:n laatimista politiikkasuosituksista. 

Komission paremman sääntelyn suuntaviivoissa ja välineistössä täsmennetään, miten kansainväliset vaatimukset olisi otettava huomioon EU:n toimintapolitiikojen arvioinnissa ja kehittämisessä ja millä tavoin olisi kerättävä näkemyksiä kansainvälisiltä kumppaneilta ja sidosryhmiltä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kansainvälisten sopimusten huomioon ottamista EU:n toimintapolitiikkojen muotoilussa, geopoliittisten vaikutusten selvittämistä, lainsäädäntöluonnoksista ilmoittamista Maailman kauppajärjestölle sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamista – ne onkin jo sisällytetty arviointeihin ja vaikutustenarviointeihin. 

Asiakirjat

Toimeksiantokirje – Talouspolitiikasta ja tuottavuudesta sekä lainsäädännön täytäntöönpanosta ja yksinkertaistamisesta vastaava komission jäsenehdokas Valdis Dombrovskis