Tulipalo
Tulipalo on hallitsemattomasti valloilleen päässyt tuli. Se aiheuttaa helposti suurta tuhoa. Tavallisimmin tulipalolla tarkoitetaan rakennuksen palamista, mutta myös metsä- tai muuta paloa voidaan nimittää tulipaloksi.
Tulipalo syttyy monissa tapauksissa tulen tai helposti syttyvien aineiden varomattomasta käsittelystä. Sen voi sytyttää myös vika lämmityslaitteissa tai sähköjohtimien välille syntynyt oikosulku. Ajalla ennen ukkosenjohdattimen keksimistä salamatkin sytyttivät usein tulipaloja. Tahallisesti sytytettyä tulipaloa sanotaan tuhopoltoksi. Jos tuhopolton motiivina on pakkomielteinen psyykkinen häiriö, tilaa kutsutaan pyromaniaksi. Erityisen suuria tulipaloja aiheuttavat sodissa pommitukset, jotka varsinkin toisen maailmansodan aikana saivat muutamissa kaupungeissa aikaan jopa tulimyrskyjä.
Entisinä aikoina, kun Suomessa kaupungeissakin oli etupäässä puutaloja ja kadut niiden välissä olivat kapeita, syttyi toistuvasti kokonaisen kaupungin tuhonneita tulipaloja. Suurelta osin tästä syystä monet Suomen kaupungit kaavoitettiin 1700- tai 1800-luvulla kokonaan uudestaan, usein suuren kaupunkipalon jälkeen, sellaisiksi että entistä leveämmät kadut muodostavat säännöllisen ruutukaavan.
Tulipalojen sammuttamiseksi kunnat ylläpitävät palokuntia. Niiden lisäksi on olemassa myös vapaaehtoisia palokuntia. Suomessa pelastuslaissa (29.4.2011/379) säädetään paitsi palojen sammuttamisesta, myös toimenpiteistä niiden ennalta ehkäisemiseksi. Lain mukaan rakennus, rakennelma ja sen ympäristö on suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara on vähäinen ja että pelastustoiminta on onnettomuuden sattuessa mahdollista. Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakoilla, kellareissa, rakennusten alla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu[1]. Laissa on säännöksiä myös rakennusten ja laitteiden käyttöturvallisuudesta ja palotarkastuksista.
Tulipalon varalta vakuutusyhtiöt myyvät palovakuutuksia, jotka, kattavuutensa mukaan, korvaavat palon aiheuttamat vahingot joko kokonaan tai osittain.
Suuria tulipaloja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paikka | Vuosi | Kuvaus | Koko |
---|---|---|---|
Rooma | 64 | Rooman palo oli kahdeksan päivää kestänyt suurpalo, jonka on suuruudessaan arvioitu koskettavan jokaista Rooman asukasta. Aikoinaan monet historioitsijat pitivät palon sytyttäjänä itse keisari Neroa. Kristittyjen vainot alkoivat ja levisivät Roomassa, kun keisari Neron syytti kristittyjä tuhopoltosta. | Tacitus: 3/14 kaupunginosasta tuhoutui täysin ja 7 kaupunginosaa vaurioitui. Cassius Dio arvioi kaupungista tuhoutuneen jopa kaksi kolmasosaa. |
Moskova | 1547 | ||
Moskova | 1571 | ||
Lontoo | 1666 | Lontoon suurpalo. | 13000 taloa ja 87 kirkkoa tuhoutui. |
Helsinki | 1808 | Palon jälkeen Helsinki rakennettiin uudestaan Johan Albrecht Ehrenströmin suunnitelman mukaan ja tehtiin muutaman vuoden kuluttua Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. | |
Moskova | 1812 | Palo syttyi Napoleonin valloitettua Moskovan. | |
Oulu | 1822 | Oulun palo | |
Turku | 1827 | Turun palo. Turku rakennettiin palon jälkeen uudestaan Carl Ludvig Engelin suunnitteleman asemakaavan mukaan. Turun akatemia, Suomen silloinen ainoa yliopisto, siirrettiin palon jälkeen Helsinkiin. | Turku on palanut ainakin 30 muutakin kertaa, mutta tämä oli tuhoisin palo. |
Hampuri | 1842 | Neljäsosa kaupunkia tuhoutui. | |
Chicago | 1871 | Noin 200-300 ihmistä menehtyi, 17000 rakennusta tuhoutui. | |
San Francisco | 1906 | Syttyi suuren maanjäristyksen jälkeen. | Ainakin 700 kuolonuhria |
Barnaul | 1917 | 34 uhria, 60 korttelia tuhoutui. | |
Stalingrad | 1942 | Syttyi ilmapommituksesta. | Yli 40000 kuoli ja 60000 haavoittui, puolet kaupungista tuhoutui. |
Hampuri | 1943 | Syttyi ilmapommituksesta. | 35000-45000 kuolonuhria. Kaupungin keskusta tuhoutui. |
Dresden | 1945 | Syttyi ilmapommituksesta. | 25000-40000 kuolonuhria. Kaupungin keskusta tuhoutui. |
Moskova | 1977 | Rossija-hotellin palo | 42 uhria |
Bradford | 1985 | Stadionin puurakenteet syttyivät kesken jalkapallo-ottelun. | 52 uhria. |
Kreikka | 2007 | Suuri metsäpalo. |
Suomessa tapahtuneita tulipaloja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomattavia rakennuksia, joissa on Suomen itsenäisyyden aikana syttynyt tulipalo. Tähdellä (*) merkittyjen rauniot purettiin palon jälkeen, muut on kunnostettu tai jälleenrakennettu:
- 1918 – Taulumäen kirkko, Jyväskylä *
- 1918 – Lammin kivikirkko
- 1918 – Noormarkun vanha kirkko *
- 1918 – Sammaljoen kirkko, Tyrvää *
- 1918 – Ruotsilan kartano, Kiikka *
- 1918 – Laukon kartano, Vesilahti *
- 1918 – Kauvatsan rautatieasema *
- 1918 – Kokemäen, Peipohjan ja Kyttälän rautatieasemat, Kokemäki *
- 1918 – Merstolan rautatieasema, Harjavalta *
- 1918 – Porin vanha rautatieasema *
- 1918 – Hämeenlinnan vanha rautatieasema *
- 1918 – Helsingin työväentalo
- 1920 – Tyrvään yhteiskoulu, Vammala *
- 1920 – Kissakoski Oy:n paperitehdas, Hirvensalmi *
- 1921 – Sundin kirkko
- 1922 – Hvitträsk, Kirkkonummi
- 1922 – Kauvatsan rautatieasema *
- 1925 – Jämsän puukirkko
- 1927 – Elokuvateatteri Imatra, Tampere *[2]
- 1928 – Karlbergin kartanon päärakennus, Hämeenlinna[3]
- 1929 – Sääksmäen kivikirkko
- 1931 – Kemin kaupungintalo *
- 1936 – Suomi-Filmin Vironkadun studio, Helsinki
- 1937 – Aleksanterin kirkko, Tampere
- 1938 – Yläneen kunnalliskoti, 10 henkilöä kuoli
- 1941 – Raalan kartanon vanha päärakennus, Nurmijärvi *
- 1950 – Helsingin rautatieasema
- 1951 – Alppilan kesäravintola, Helsinki *
- 1951 – Ajokki Oy:n autokoritehdas, Tampere
- 1954 – Kangasalan lastenkodin tulipalossa kuoli 9 alle 7-vuotiasta lasta.
- 1956 – Evon metsäopiston vanha päärakennus, Lammi *
- 1956 – Kauhajoen kirkko *
- 1958 – Keran tehdas, Espoo
- 1958 – Oriveden kirkko *
- 1958 – Leivonmäen kirkko *
- 1959 – Karkun evankelinen opisto, Karkku (nyk. Sastamala) *
- 1959 – Köyliön varavankila, 16 vankia kuoli
- 1960 – Tilgmannin kirjapaino, Helsinki, kolme palomiestä kuoli
- 1966 – Messuhalli, Helsinki
- 1966 – Lapinlahden vanhainkodin mielisairasosasto, 31 potilasta kuoli *
- 1966 – SOK:n lastulevytehdas, Vaajakoski, 2 työntekijää kuoli ja 9 palomiestä sai vakavia palovammoja[4]
- 1966 – Joensuun kaupungintalo
- 1966 – Porin postitalo
- 1968 – Hailuodon vanha kirkko *
- 1968 – Pispalan kirkko, Tampere *
- 1968 - Äänekosken kirkko*
- 1969 – Siipyyn kirkko, Siipyy (nyk. Kristiinankaupunki) *
- 1969 – Ruotsilan kartanon päärakennus, Kiikka
- 1972 – Honkolan kartanon vanha päärakennus, Urjala *
- 1974 – Pyhäjoen kirkko *
- 1975 – Virenojan tiilitehdas, Orimattila *
- 1974 – Oy Renlund Ab:n varasto, Helsinki
- 1974 – Mahogany Oy:n varasto, Helsinki
- 1975 – Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun saha.
- 1976 – Grönqvistin talo, Esplanadi, Helsinki
- 1976 – Olkiluodon ydinvoimalaitoksen rakennustyömaan tulipalo *
- 1976 – Uuden Suomen toimitalon palo, Helsinki
- 1976 – A Ahlström Oy:n paperitehtaan varasto, Varkaus
- 1977 – Kirjapaino Kursiivi, Helsinki (tuhopolton yritys)
- 1977 – Tennispalatsi, Helsinki
- 1978 – Vanha Ylioppilastalo, Helsinki
- 1979 – Lieksan kirkko *
- 1979 – Virtain vanhainkoti *
- 1979 – Bromarvin kirkko *
- 1979 – Rautavaaran kirkko
- 1980 – Kaavin kirkko
- 1980 – Turun linna
- 1981 – Haapaveden kirkko
- 1981 – Porin Puuvillan kutomo
- 1981 – Lahden kaupungintalo
- 1981 – Metsäliiton Teollisuus Oy:n kemiantehtaan tuotevarasto, Äänekoski
- 1982 – Tyrvään kirkko, Vammala
- 1982 – Teuvan vanhainkoti
- 1983 – Tavaratalo Mini-hinta, Turku *
- 1984 – Hämeenlinnan rautatieasema
- 1984 – G. A. Serlachius Oy:n kalustetehdas Vilppulan Kolhossa
- 1984 – Rantasalmen kirkko
- 1984 – Lakeuden Risti, Seinäjoki
- 1984 – Oulunkylän seurahuone, Helsinki
- 1985 – Pasilan vanha rautatieasema (Rauhanasema), Helsinki
- 1985 – Pedersören kirkko
- 1986 – Hanasaaren kivihiilivoimala, Helsinki
- 1987 – Elektroniikkatehtaan varasto, Helsinki
- 1987 – Metsä-Serlan puutavaravarasto, Helsinki
- 1987 – Ravintola Töölönranta, Helsinki
- 1989 – Lentiiran kirkko, Kuhmo
- 1989 – Yrjönkadun uimahalli, Helsinki
- 1990 – Ylivieskan Tiili Oy:n tehdas, Ylivieska
- 1991 – Junnilan leirikeskus, Pori
- 1992 – Oy Hartwall Ab, Helsinki
- 1995 – Tikkurilan ammattioppilaitos, Vantaa
- 1997 – Metsä-Serla Oy, Kankaan paperitehdas, Jyväskylä
- 1997 – Tyrvään Pyhän Olavin kirkko
- 1998 – Ristinkallion neuvola ja kirjastorakennus, Kotka
- 1998 – Ahlström Glassfibre Oy, kuitulasitehdas, Kotka
- 1999 –Chemicals Oy, hienokemikaalitehdas, Äetsä
- 1999 – Åkerlund & Rausing Oy:n pakkaustehtaan varasto, Eura.
- 1999 – Palvelutalo Viljami, Maaninka
- 1999 – Helvar Oy:n tehdas, Karkkila
- 2000 – Tervon saha, Tervo
- 2001 – Kannelmäen ostoskeskus, Helsinki
- 2001 – Incap Furniture Oy:n huonekalutehdas, Kärsämäki
- 2002 – Suomen Sokeri Oy:n tehdas, Kirkkonummi
- 2002 – Jalkapallohalli, Rauma
- 2003 – AvestaPolarit Stainless Oy:n tehdas, Tornio
- 2003 – Ulvilan rautatieasema *
- 2006 – VR:n makasiinit, Helsinki *
- 2006 – Kittilän lentoasema
- 2006 – Porvoon tuomiokirkko
- 2006 – Kaivokselan kirkko, Vantaa
- 2006 – Jehovan todistajien valtakunnansali, Martinlaakso, Vantaa
- 2006 – Keisarinharjun näkötorni, Kangasala *
- 2007 – Haralanharjun näkötorni, Kangasala *
- 2008 – Kauniaisten rautatieasema
- 2008 – Tampereen mormonikirkko *
- 2010 – Hammarlandin kirkko (tuhopolton yritys)
- 2010 – Soukanpohjan kartano, Espoo
- 2011 – Jyvälän kansalaisopisto, Jyväskylä *
- 2012 – Valamon luostarin vanha päärakennus, Heinävesi
- 2016 – Ylivieskan kirkko *
- 2018 – Kiihtelysvaaran kirkko *
- 2018 – Tiirismaan koulu, Lahti *
- 2019 – Jehovan todistajien valtakunnansali, Pöytyä
- 2020 – Palokan senioritalo, Jyväskylä
- 2022 – Valmet Rautpohjan Tehdas, Jyväskylä
- 2022 – Rautjärven kirkko *
- 2023 – Heporinne 1 kerrostalo, Hakunila , Vantaa
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pelastuslaki 29.4.2011/379 (Arkistoitu – Internet Archive). Finlex. Viitattu 16.6.2014.
- ↑ https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1811961?page=15
- ↑ https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109477?page=27
- ↑ Tarja Kovanen: Vierailijaryhmä ehti täpärästi pois tuhon alta. Vaajakosken lastulevytehtaan tuhonneesta räjähdysmäisestä tulipalosta tulee tänään kuluneeksi 50 vuotta. Keskisuomalainen, 21.5.2016, s. 60.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tulipalo Wikimedia Commonsissa